maanantai 15. lokakuuta 2012

Kukkuu pöö!

Kaikki kuvat c: Emilia Perälä
 Tässäpä meitin laumaa :). Ystäväni Emilia kävi ottamassa tyttärestäni Annista 1v kuvia (Anni täyttää 24.10), ja totta kai koirulitkin pääsi sankarin(kin) kanssa poseeraamaan :)! On ne niiiiiin söpösiä kaikki, niin karvattomat kuin karvaisetki kakarat! Harmi, kun Juho ja Emmi eivät tulleet kuvaan, olisin saanut oikeen laumapotretin :D!

Roni tuossa taustalla möllöttää, just sen näköösenä kuin aina, eli: "ei vois vähempää kiinnostaa". Mutta tulipa se söpönen papparainen kuvaan kuitenkin, oli ilme mikä oli <3.


Eilen käytiin Siru-Lirun kanssa vähän juoksemassa vieheenperässä. Kyseessä oli siis Mosh Ry:n järjestämät Maggarajuoksut Ylistarossa, oikeen kisat ;). Mentiin yhdessä tutun ja hänen saksanpaimenkoiransa kanssa. Kisoissa oli 50 ilmoittautunutta, pieniä muun rotuisia (eli ei vinttareita) oli muistaakseni 6 (vai 7?), no joka tapauksessa. Siellä ei siis otettu aikaa, vaan kaksi tuomaria arvostelivat erilaisia osa-alueita suorituksesta. Suurin pistemäärä oli 200p. Harmikseni en kuullut Sirun pisteitä :(. Mutta kolmanneksi se tuli :D! Nemi sakemanni voitti isot muunrotuiset, eli ei ollenkaan turhaan Maritan kanssa värjötelty noin viittä tuntia pellonlaidalla ;D. Hyvin jaksoi myös Sirun virallinen huoltojoukko, eli tyttäreni Emmi 6v <3.



Illalla käytiin Sirun kanssa vielä toko2 treeneissä. Haukkuminen oli vähentynyt viime kerrasta, Sirun haukku kentän laidalla tuntuukin kohdistuvat lähinnä minuun, se niin innoissaan odottaa että tehdään jotain. Eilenkin maastojuoksuissa se selkeästi haukkui silloin kun halusi muita koiria leikkimään tai kun se komensi minua kun ei päässyt sinne minne halusi. Eli sellainen pelkohaukkuminen ja epävarmuus on vähentynyt melkein kokonaan pois, mutta intohaukkua löytyy vielä, ja se tuskin tulee ihan heti muuttumaan... Ja toisaalta en oletakaan että Siru olisi hiljainen koira :). Mutta siis treeniin. Harjoiteltiin tänään istumisesta luoksetuloa (perusasentoon). Jätin Sirun istumaan (välillä istuttiin liikkeestä, välillä perusasennosta, välillä ihan vaan istu), päästin jopa hihnan irti useasti, kauimmillani taisin kuitenkin uskaltautua vain noin 3-4 metrin päähän. En luota vielä Siruun muiden koirien läsnäollessa niin paljon, että olisin näin ensimmäisellä harjoittelukerralla uskaltanut mennä kauemmas. Ei Siru kuitenkaan ollut muista kiinnostunut, se odotti innolla "SIVU"-käskyä :). Hienosti siru pysyi paikallaan ja innokkaana se kirmasi sivulle :).

Toisessa vaiheessa harjoiteltiin maahanmenoa ja siinä pysymistä kun itse liikkui vieressä. Sirun maahanmenot ovat vauhdikkaita, kesto onkin sitten vielä se joka kaipaa hiomista :). Tosin nekin alkoivat onnistua ihan kivasti, ja välillä vapautinkin Sirun heti maahanmenosta, välillä palkkasin 1-4 kertaa paikallamakuun aikana, välillä vapautin Sirun kun olin vierellä ja välillä kauempaa. Liikkeestä maahanmeno on Sirulle selkeästi vähän hankalaa, se niin mielellään tulee lähellä :). Mutta kivasti se alkaa sujua, kun vaan harjoitellaan!

Lopuksi mentiin väljään ryhmään, otettiin koirat vierelle perusasentoon, ja yritettiin pitää ne siinä kun ohjaaja kiersi "häiritsemässä". Eli ohjaaja tuli lähelle, jutteli samalla, meni taas kauemmas ja palasi taas lähelle. Sirulle harjoitus oli selkeästi vaikea. Sen olisi kovasti tehnyt mieli mennä tervehtimään tulijaa, välillä se nousi, mutta meni käskystä takaisin istumaan, mutta yritti taas heti mennä tervehtimään uudelleen. Kovin siis epävarma siitä että istuuko vai eikö ;)... Sain kuitenkin palkattuakin, vaikka muutaman kerran jouduinkin uusia käskyn ;). Eli hyvää harjoitusta, juuri sellaista mitä me ollaankin kaivattu! Tunti loppui siihen, että jätettiin koirat siihen riviin istumaan, ja mentiin hihnan verran kauemmas. Siru haisteli maata muutaman kerran, ja sen takia nousi. Mutta toisaalta: se ei piitannut vieressä olevista koirista mitään ;). Kerran ohjaajaa odotellessa Siru provosoitui viereisen koiran touhusta niin että meinasi lähteä sinne vierestäni. Mutta vain tuon kerran, eli en voisi olla paljon tyytyväisempi koirani tuntien :D! Seuraavaa kertaa odotan innolla. Tälläiset treenit on hyviä välillä: onnistumisen tunteita, sitä fiilistä että "ehkä me oikeasti edes jotain osataan!" on kaivattu <3.   


Tessan poseerauskuva vielä tähän loppuun. Voiko olla paljon tämän kauniimpaa koiraa?? Ei. Siru on kyllä yhtä kaunis, mutta Siru on sporttimalli (näyttelyitä ajatellen siis Siru saisi olla massakkaampi) ;D! Tessa raasu, se ei eilen päässyt juoksemaan juoksunsa takia :(. Mutta sepä saikin sitten nauttia muun perheen kanssa rauhallisista lenkeistä :).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti